Ensimmäinen päivä sairaalalla

Heippa! Tosiaan viime viikonloppu oli meillä kulttuuriin ja ympäristöön tutustumista omaan tahtiin. Sää oli pilvinen ja sateinen ja tulipa käytettyä kerran myös takkiakin :D En heti suomesta lähtiessä olisi uskonut, että sitä tulen tarvitsemaan, mutta näköjään hyvä, että se oli mukana. Lämpötila on siis laskenut jopa alle +20, mikä suomalaisista tuntuu mukavan viileältä, mutta paikalliset kävelevät toppatakit päällä ja katsovat meitä kummissaan.

Kuvassa yksi yliopiston rakennuksista.

Tänään harjoittelumme alkoi. Kävelimme yliopiston alueelle työvaatteet ja kengät päällä. Täällä ei ole kummempia vaatimuksia kengille, sairaalassa näin, että työntekijöillä oli suurimmaksi osaksi käytössä sandaalit tai varvastossut. Yliopistolla muutama opettaja kertoi meille viikon ohjelmasta ja tapasimme myös muut suomesta tulleet vaihtarit. He ovat olleet täällä jo kauemmin ja kertoivat opiskelleensa viime viikon perinteistä hoitotyötä. Meille tämä viikko on vasta tulossa.

Yliopistoaluetta

Keskiviikkona meidän pitää pitää esitykset äitiyshuoltoon liittyvistä aiheista. Kerromme aihepiireittäin ryhmissä äitiyshuollon eri osa-alueista ja siitä, miten ne toteutetaan suomessa. Perjantaina pidämme puolestaan esitykset kyseisistä aiheista, mutta silloin vertailemme äitiyshuoltoa Suomessa ja Vietnamissa.

Skootterit ovat tosiaan yleisin kulkuneuvo täällä. Kuva yliopiston parkkipaikalta. Oikeasti skoottereita oli paljon enemmän kuin kuvassa näkyy. 

Lopuksi kävimme kierroksen sairaalalla, joka on yliopiston vieressä samassa pihapiirissä. Menimme rakennukseen ulkokautta. Sairaalassa oli paljon väkeä. Sairaanhoitajaopiskelijoita ja ilmeisesti lääkäriopiskelijoita oli reilusti. Hoitajia hieman vähemmän. Potilashuoneissa oli sitäkin enemmän porukkaa. Täällä omaiset tekevät perushoidon kokonaisuudessaan, eli mm. syöttävät ja juottavat potilaat sekä huolehtivat heidän hygieniastaan. Vähintään yksi omaisista on myös kokoajan potilaan luona. Tämän vuoksi potilashuoneet ovat täynnä ihmisiä ja samalla sängyllä saattaakin olla useampi ihminen. Suomen 4:n hengen potilashuoneet alkavat yllättäen tuntua hyvinkin tilavilta työskennellä. Sänkypaikkoja huoneessa oli 4-10 mahdollisesti, mutta väkeä huonessa varmasti tuplamäärä.

Lisää skoottereita.

Käsidesiä en nähnyt koko paikassa. Aseptiikka on ilmeisesti hieman eri tasolla täällä kuin meillä suomessa. Hoitajilla on työtakit, mutta housut saavat olla omat. Heillä on myös päähineet. Kuulimme, että leikkaussaleissa tulee käyttää eri kenkiä, kuin yleensä sairaalassa. Siellä tulee olla myös maski naamalla. Yritin kysyä opettajilta muita aseptiikkaan liittyviä sääntöjä, mutteivät he ymmärtäneet kysymystäni ollenkaan. Tulkitsen tämän niin, että täällä ei joko tiedetä tarpeeksi aseptiikan hyödyistä tai ei ole resursseja siihen tai syynä on jokin muu uskomus tms. Sairaalalla ei myöskään ollut sosiaalitiloja, jossa pystyisimme vaihtamaan työvaatteet vaan vaihdamme työvaatteet hotellilla ja kävelemme samoilla kengillä hotellilta sairaalaan ja koululle sekä takaisin. Meitä kehotettiin tuomaan myös omat hanskat töihin. Yritin kysyä, kuinka usein niitä vaihdetaan, muttei kysymystäni ymmärretty.

Yritän saada kuvia sairaalalta myöhemmin, tänään siihen ei ollut mahdollisuutta. Kuvien saaminen voi olla myös vaikeaa, sillä aina pitää kysyä lupa lääkäriltä, hoitajalta ja potilaalta. Tyhjästä huoneesta tai muusta tilasta on myös vaikea saada myöskin kuvaa, sillä ainakin ensivilkaisulla kaikki näytti hyvinkin täydeltä, eikä ylimääräistä tilaa liiemmin ollut missään.

Hamkin edustus ennen ensimmäistä sairaalapäivää.

Meille kerrottiin, että harjoittelu voi olla suurimmaksi osaksi tarkkailua, sillä voi olla vaikea järjestää tilannetta, jossa opiskelija ja vieläpä vaihto-opiskelija suorittaa jonkin toimenpiteen potilaalle.

Sairaalassa ei ollut ilmastointia ja ilma oli hyvin raskas hengittää. Tälläkertaa emme vielä käyttäneet suu-nenäsuojia ja lämpötilakin oli "vain" +25. Hiki tuli pelkästä seisomisesta siellä. Väkeä oli paljon joka puolella ja käytävät kapeita. Sairaalasängyt olivat yksinkertaisia, kovia sänkyjä, joissa jokaisella oli itse tuoma alusta. Potilaat siis makasivat kovilla sängyillä.